Museorakennus

Lisätietoa

Kainuun makasiinilaitos

Makasiinilaitoksen syntymiseen syynä olivat Suomea 1600–1700 -luvuilla ankarasti koetelleet hallat. Huomattiin että olisi tarpeellista koota viljavarastoja katovuosien varalle. Keskushallinnon kehotuksista huolimatta varastoja rakennettiin Kainuuseen vain muutamia 1700-luvulla.

Vasta vuonna 1860 annettiin asetus, jossa jokaiseen pitäjään velvoitettiin perustamaan makasiini ja hätäapujyvästö. Laaditun kunnallisasetuksen jälkeen lainamakasiineista tuli oleellinen osa kuntien toimintaa. Vuonna 1860 rakennettiin mm. Paltamon lainajyvästö, huomattavin aikansa makasiinirakennus Kainuussa. Rakennus sijaitsee Paltaniemellä lähellä kuvakirkkoa. Toimintansa aikana makasiinin jäseniä olivat Paltamo, Säräisniemi sekä Kajaanin maalaiskunta. Viimeksimainitut erosivat jäsenyydestä saatuaan oman lainamakasiinin.

Lainajyvästöön pitäjäläiset keräsivät yhteisesti syönti- ja siemenviljaa, jota voitiin lainata tarvitseville pientä korvausta vastaa. Maaherran vahvistaman ohjesäännön mukaan kuntakokouksien ja manttaalikuntien valitsema makasiinien johtokunta tai toimikunta, esimies ja neljä jäsentä, valvoi jyvästöjen toimintaa. Lainajyvästöilllä oli myös hoitaja sekä luotettavat mittamiehet.

Kiehimän lainajyvästö

Paltamon viljamaksiini ei ajanpitkään pystynyt tyydyttämään koko Paltamon alueen viljantarvetta ja kunnan pohjoisosissa katsottiin, että rakennus oli liian kaukana. Asutuksen pääpaino oli siirtynyt Oulujärven pohjoisrannalle ja Paltaniemi oli menettämässä asemansa pitäjän keskuksena. Niinpä ryhdyttiin rakentamaan uutta makasiinia Kiehimään, keskeiselle paikalle Oulu-Kajaani tien varteen lossirannan läheisyyteen.

Kiehimän lainajyvästön rakentaminen aloitettiin 1.5.1910 ja työ kesti neljä kuukautta. Kirvesmiesveljekset Edvard ja Paavo Leinonen kolmen muun paltamolaisen kirvesmiehen kanssa rakensivat makasiinin. Rakennuskustannukset olivat 4418 mk 78 p. Kaksikerroksinen, pohja-alaltaan noin 8,5m x 9m lainajyvästö valmistettiin vahvoista hirsistä, alakertaan tehtiin neljä umpinaista kattoluukullista laaria jyvähanoineen, yläkertaan laitettiin ikkunaluukut ja seinät tehtiin kaksiosaisiksi jyvärosvojen valta. Oveen laitetiin maasepän takoma kaksikertainen lukko sekä kolme pienempää, irrallista lukkoa.

Rakennus toimi viljamaksiinina neljäkymmentä vuotta. Sitten se koki saman kohtalon kuin muutkin alueen lainajyvästöt; se jäi tyhjilleen 1952 tarpeettomana muuttuneiden olosuhteiden ja uuden siemenkauppalain seurauksena. Maamiesäätiö (manttaalikunta) päätti lahjoittaa rakennuksen museokäyttöön paikalliselle kotiseutuyhdistykselle kokouksessa 17.2.1961.

Kotiseutumuseo

Paltamo-Seura oli puuhaamassa Paltamoon kotiseutumuseota 1950-luvun loppupuolella ja tuolloin pohdittiin museorakennusvaihtoehtoja. Kokouksessa 12.1.1959 päätettiin pyytää mantaalikunnalta kirkonkylässä sijaitsevaa tyhjille jäänyttä viljamakasiinia kotiseutumuseoksi ja 18.3.1961 rakennus siirtyikin Paltamo-Seuran omistukseen.

Paltamon kotiseutumuseo on vihitty käyttöönsä 26.8.1962 kotiseutujuhlien yhteydessä. Maapohja jäi Kiehimän, Melalahden Kives- ja Variskylän jakokunnan omistukseen. Rakennuksen mukana on lahjoitettu myös noin kaksikymmentä lainajyvästön käytössä ollutta esinettä: kappoja, viljalapioita, rahalipas ja arkistokaappi. Lisäksi erilaista arkistomateriaalia, pöytä- ja tilikirjoja, kirjeitä, ym. saatiin Paltamo-Seuralle. Nykyisin kotiseutumuseossa on esillä noin 1500 esinettä, jotka on saatu lahjoituksina pääosin Paltamon alueelta.

Rakennuksen alkuperäiseen ulkoasuun ei ole tehty paljon muutoksia; punamultamaalausta on uusittu ja pärekato on muuttunut peltikatoksi. Sisätilojen muutostöissä rakennuksesta on tehty kolmikerroksinen, jotta on saatu enemmän näyttelytilaa. Jyvälaarien seiniin on tehty aukot, näyttelytasoja on rakennettu, uudet portaat valmistettu ja rakennukseen on asennettu sähköt. Mahdollisimman paljon alkuperäistä on kuitenkin pyritty säilyttämään. Jyrkät ja kapeat portaat jyvien kaatotasolle, laarien kaatoaukot, raskastekoinen kaksinkertainen lukko ovessa ja lyijykynämerkinnät seinissä ovat yhä jäljellä muistuttamassa rakennuksen alkuperäisestä lainajyvästökäytöstä.

Alkuperäiset esineet

Kassalipas Nro 380

Mitat: Pituus 43cm, korkeus 14cm, leveys 29cm
Materiaali: Puu, rauta

Kelurulla Nro 483

Käyttötarkoitus: Kelalla on nostettu viljasäkkejä yläluukun kautta laarin suulle.
Mitat: Pituus 100cm, halkaisija 15cm
Materiaali: Puu, köysi

Jyvämitta Nro 484

Mitat: Korkeus 9,5cm, leveys 13cm, pituus 13cm, reunan paksuus 2,5cm
Materiaali: Puu

Jyvämitta Nro 485

Mitat: Pituus 14cm, korkeus 11cm, leveys 14cm
Materiaali: Puu

Jyvämitta Nro 486

Mitat: Pituus 15,5cm, korkeus 11,5cm, leveys 15,5cm, reunan paksuus 2,5cm
Materiaali: Puu

Jyvämitta Nro 487

Mitat: Pituus 17cm, leveys 17cm, reunan paksuus 2,5cm
Materiaali: Puu

Jyvämitta Nro 489

Mitat: Korkeus 24cm, pituus 28cm, leveys 28cm, reunan paksuus 3cm
Materiaali: Puu, rauta

Jyvälapio Nro 490

Mitat: Pituus 97cm, terän leveys 23cm, varren leveys 4cm,
Materiaali: Puu

Jyvälapio Nro 491

Mitat: Pituus 114cm, terän leveys 26cm, varren leveys päästä 10cm,
Materiaali: Puu

Jyvälapio Nro 492

Mitat: Pituus 102cm, pesän leveys 23cm, varren leveys 4cm,
Materiaali: Puu

Jyvälapio Nro 493

Mitat: Pituus 102cm, pesän leveys 21cm, varren leveys 4cm,
Materiaali: Puu

Jyvälapio Nro 494

Mitat: Pituus 110cm, pesän leveys 27cm, varren leveys 4cm,
Materiaali: Puu

Makasiinin taulu Nro 495

Mitat: Korkeus 57cm, leveys 43,5cm, kehyksen leveys 5,5cm
Materiaali: Puu, paperi, lasi

Jyvämitta Nro 499

Mitat: Korkeus 45,5cm, leveys 51cm, pituus 51cm
Materiaali: Puu

Jyvämitta Nro 500

Mitat: Korkeus 42cm, leveys 30cm, pituus 30cm
Materiaali: Puu

Jyvämitta Nro 501

Mitat: Pituus 32cm, leveys 32cm, korkeus 30cm
Materiaali: Puu

Arkistokaappi Nro 670

Mitat: Yläosan pituus 86cm, leveys 57cm, syvyys 43cm – Alaosan pituus 63cm, leveys 70cm, syvyys 48cm
Materiaali: Puu

Tikapuut Nro 713

Mitat: Pituus 7m, leveys 1m
Materiaali: Puu

Ikkunakarmit Nro 727

Mitat: Korkeus 110cm, leveys 39cm
Materiaali: Puu

Paltamo-Seura ry

Paltamo-Seura ry on Suomen Kotiseutuliitto ry:n paikallisjärjestö, joka pyrkii säilyttämään vanhan Paltamon kulttuuriperinnön ja luomaan edellytyksiä Paltamon tulevaisuuden kehittymiselle. Seuran hallintaan kuuluu kotiseutumuseo, Rinteen vesimylly ja kaksi tervavenettä.

Paltamon kotiseutuyhdistys Paltamo-Seura ry on perustettu v. 1956.

Liity jäseneksi!

Jäsenmaksu 15€
Tilinumero: FI08 5324 0920 0222 23

Paltamon Ekomuseo

Paltamo-Seura ry:n hallinnoima projekti, jossa ovat tällä hetkellä mukana Vaarankylä, Melalahti, Mieslahti, Kiehimänsuu, Kivesjärvi ja Uura.

Yhteystiedot

Puheenjohtaja: Kaisa Toivonen p. 044 5425375, etunimi.sukunimi@gmail.com

MuseoÄmmi: Senja Säkkinen p. 050 5302406, etunimi.sukunimi@gmail.com

Mylläri: Jaakko Heikkinen p. 040 5864408

Mylläri: Jouni Leinonen p. 040 7728285

Webmaster: Kaleva Kovalainen p. 050 3790682, etunimi.sukunimi@gmail.com

Postiosoite ja tilinumero

Kaisa Toivonen, Likolahdentie 11, 88300 Paltamo

FI08 5324 0920 0222 23

Hallituksen jäsenet 2021

Homanen, Eija
Itkonen, Anja
Koivukangas, Heli (Sihteeri)
Kovalainen, Kaleva (Asiantuntijajäsen)
Palm, Pirkko
Soldatkin, Päivi (Asiantuntijajäsen)
Säkkinen, Senja
Toivonen, Kaisa (Puheenjohtaja)
Väisänen, Markku (Varainhoitaja)
Väisänen, Terttu (Varapuheenjohtaja)

Palaute

11 + 9 =

Museo avoinna 2021:

14.6. - 30.7. ma-pe klo 11 - 17
heinäkuussa keskiviikkoisin klo 11-19

- Lepikontie 11, Paltamo kk.
- Tiedustelut: p. 050 5302406

Paltamon kotiseutumuseo

 

© Paltamo-Seura ry 2021 - kalevak.fi

Registration

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore

Learn More

Training Plans

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore

Learn More

Official Race App

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore

Learn More

Join

Register to Race!

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam