Museo- ja kotiseututyö
Paltamon kotiseutuyhdistys Paltamo-Seura ry on perustettu v. 1956.
Toiminta
Paltamo-Seura ry
Paltamossa kotiseututyö oli 1950-luvulla muutaman yksittäisen henkilön, lähinnä opettajan harrastuksena. Merkittävän sysäyksen paikallisen kotiseututyön laajenemiselle antoi Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalaisen osakunnan v. 1956 Paltamoon tekemä kotiseuturetki, johon osallistui kahdeksan opiskelijaa johtajanaan maisteri Riitta Lampio. Retkeläiset keräsivät kolmen viikon aikana monenlaista paltamolaista perinnetietoutta ja pitivät tupailtoja eri puolilla pitäjää.
Tämän kotiseuturetken innoittamana pidettiin paikallisen kotiseutuyhdistyksen Paltamo-Seuran perustava kokous 10.6.1956, jossa olivat läsnä myös retkeläiset selvittämässä kotiseututyön merkitystä. Kotiseutuyhdistyksen aktiivinen toiminta alkoi, ja yhdistys rekisteröitiin 7.11.1956. Opettajat Bertta Leinonen (seuran ensimmäinen sihteeri), Mooses Huovinen ja Niilo Siljola olivat paikallisen kotiseututyön johtohahmoja. Myös maanviljelijä Einari Kärnä (yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja) ja suntio Eino Korhonen (museonhoitaja) toimivat aktiivisesti mukana kotiseututyössä.
Säännöt
Paltamo-Seura ry:n sääntöinä ovat Suomen Kotiseutuliiton mallisäännöt. Perustamisasiakirjan mukaan Paltamo-Seuran tarkoituksena on:
- Herättää kotiseudun väestössä elävää mielenkiitoa ja harrastusta Paltamon menneisyyteen sekä kotiseudun kaikinpuoliseen kehittämiseen ottaen huomioon sen omat paikalliset piirteet
- Työskennellä kotiseudulla sen arvokkaan kansanperinteen tunnetuksi tekemiseksi, vaalimiseksi ja kehittämiseksi
- Löytää, esittää ja tukea toimenpiteitä Paltamon luonnon suojeluun ja kaikinpuolisen kotiseututyön hyväksi.
Kotiseututyötä 60v (2016)
Yhdistyksen toiminnan alkuvuosista lähtien yhdistyksellä on ollut monenlaisia hankkeita ja suunnitelmia. Ensimmäisiin hankkeisiin kuului kotiseutumuseon perustaminen. Myös suojelukohteita, esim. puromyllyjä, etsittiin, tallennettiin nimistöä, valmistettiin Paltamo-filmi ja Paltamo-laulu. Tupailtoja järjestettiin eri puolilla pitäjää, ja kotiseutuasiamiesverkoston avulla mm. kartoitettiin museoesineitä ja hankittiin uusia jäseniä seuraan.
Kotiseutuyhdistyksen pitkäaikainen haave tervaveneen eli paltamon hankkimisesta toteutui v. 1994-1995 kun yhteistyökumppaniksi seura sai Paltamon kansalaisopiston. Puuveneen rakennuspiirissä valmistui kaksi tervavenettä tynnyreineen ja ne on sijoitettu talakseen Kiehimänjoen varteen Eino Leino -puistoon.
Yhdistyksessä on muistettu paikkakunnan henkilöitä. Voima-mies Talas-Eeralle on pysytetty muistomerkit Paltaniemelle sekä Paltamon Pehkolanlahteen ja Talas-Eeran elämästä on laadittu sanomalehtikirjoituksiin perustuva kirja. Kirjailija Heikki Meriläisen kotitalojen Kiehimän Päätalon ja Mieslahden Peltoniemen seiniin on seuran toimesta naulattu muistokilvet. Myös rakennuskulttuuria on muistettu: seura on hankkinut Melalahden Rusalan aittaan Talonpoikaskulttuurisäätiön myöntämän muistokilven.
Paltamo-Seura tekee yhteistyötä mm. kunnan, koulun (esim. Uuran Autioniemen kaivaukset v. 1995 ja v. 1995) ja kirjaston kanssa. Kotiseutuyhdistys laatii kesäkaudeksi museoon vaihtuvia näyttelyjä, ja talvikaudella kirjastossa on esillä yhdistyksen valokuva-, esine- ja arkistomateriaalinäyttelyjä. Näyttelyissä käytetään hyväksi myös nykyajan tekniikkaa.
Uusimpana toimintana kotiseutuyhdistys on ollut mukana luomassa yhdessä kyläyhdistysten kanssa Paltamon ekomuseota – Paltamoa, jossa perinteet elävät ja siirtyvät seuraaville sukupolville ja kotiseudun tuntemus kasvaa. Juurensa tuntemalla on hyvä rakentaa tulevaisuutta.
Paltamon kotiseutumuseo
Museo avoinna 2024:
24.6. - 2.8. ma-pe klo 11-17
- Lepikontie 11, Paltamo kk.
- Tiedustelut: p. 050 5302406