Museo- ja kotiseututyö

Paltamo-Seura ry - Säännöt - Kotiseututyötä 60v (2016)

Yhdistyksen toiminnan alkuvuosista lähtien yhdistyksellä on ollut monenlaisia hankkeita ja suunnitelmia. Ensimmäisiin hankkeisiin kuului kotiseutumuseon perustaminen. Myös suojelukohteita, esim. puromyllyjä, etsittiin, tallennettiin nimistöä, valmistettiin Paltamo-filmi ja Paltamo-laulu. Tupailtoja järjestettiin eri puolilla pitäjää, ja kotiseutuasiamiesverkoston avulla mm. kartoitettiin museoesineitä ja hankittiin uusia jäseniä seuraan.

Kotiseutuyhdistyksen pitkäaikainen haave tervaveneen eli paltamon hankkimisesta toteutui v. 1994-1995 kun yhteistyökumppaniksi seura sai Paltamon kansalaisopiston. Puuveneen rakennuspiirissä valmistui kaksi tervavenettä tynnyreineen ja ne on sijoitettu talakseen Kiehimänjoen varteen Eino Leino -puistoon.

Yhdistyksessä on muistettu paikkakunnan henkilöitä. Voima-mies Talas-Eeralle on pysytetty muistomerkit Paltaniemelle sekä Paltamon Pehkolanlahteen ja Talas-Eeran elämästä on laadittu sanomalehtikirjoituksiin perustuva kirja. Kirjailija Heikki Meriläisen kotitalojen Kiehimän Päätalon ja Mieslahden Peltoniemen seiniin on seuran toimesta naulattu muistokilvet. Myös rakennuskulttuuria on muistettu: seura on hankkinut Melalahden Rusalan aittaan Talonpoikaskulttuurisäätiön myöntämän muistokilven.

Paltamo-Seura  tekee  yhteistyötä mm. kunnan, koulun  (esim. Uuran  Autioniemen kaivaukset  v. 1995 ja  v. 1995) ja kirjaston kanssa. Kotiseutuyhdistys laatii kesäkaudeksi museoon vaihtuvia näyttelyjä, ja talvikaudella kirjastossa on esillä yhdistyksen valokuva-, esine- ja arkistomateriaalinäyttelyjä. Näyttelyissä käytetään hyväksi myös nykyajan tekniikkaa.

Uusimpana toimintana kotiseutuyhdistys on ollut mukana luomassa yhdessä kyläyhdistysten kanssa  Paltamon ekomuseota – Paltamoa, jossa perinteet elävät ja siirtyvät seuraaville sukupolville ja kotiseudun tuntemus kasvaa. Juurensa tuntemalla on hyvä rakentaa tulevaisuutta.